Haluatko opiskella kuvankäsittelyä ja kuvanvalmistusta?

Yhteisvalinnassa Valokuvatuotannon valinneet saattavat syksyllä pettyä, kun av-viestinnän tutkintoon ei enää kuulukaan Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus kuten vielä nyt.

Valokuvatuotanto, Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus ovat muodostaneet työelämän mallin mukaan rakennetun opinto kokonaisuuden. Itseasiassa ainoa kokonaisuus, joka on täyttänyt tutkinnon uudistukselle asetetut tavoitteet työelämälähtöisestä rakenteesta, johon on helppo integroida yritysosaamista esimerkiksi harjoitusyritystoiminnan muodossa ja joka soveltuu hyvin myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Lue: Av-toimikunnan blogi: Tutkinnot uudistuu.

Kuvankäsittely ja kuvanvalmistus poistettu tutkinnosta

Mitä osatutkintoja av-alalle?

Opetusministeri Sari Sarkomaa antoi talvella 2008 ohjeet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamiseksi. Siinä korostettiin ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen työelämälähtösyyttä. Ammatillisen koulutuksen rakenteen tulisi vastata työelämän rakenteita uusina osatutkintoina. Ammattiopisto Lappia teki keväällä 2008 Viestintä 2020 - Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi -selvityksen.

Selvityksen mukaan verkko-osaamisen hallinta korostuuu koko av-alalla. Valokuvauksessa uutiskuvaaminen laajentuu myös liikkuvan kuvan tallentamiseen. Valokuvaa pitää osata tuottaa niin videoon, verkkoon kuin painoon. Tarvitaan suunnittelutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja asennetta työn tekemistä kohtaan. Työntekijältä vaaditaan niin yhteiskunnallista yleissivistystä, kun alaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Verkkoviestinnän taitoja tarvitaan yhä enemmän. Tekninen osaaminen korostuu yhdistettynä taiteellisuuteen. Työ vaatii väriopin hallintaa, sommittelutaitoa ja näkemystä tekniikan ohella. Liiketaloudellista osaamista edellyttää taloudelliset työtavat, aikataulutukset ja oman työn hinnoittelu.

Uudistettavassa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa painopiste on av-alan tuotannossa. Koulutusohjelman suuntautumisaloja ei ole vielä määrätty. Nykyisiin suuntautumisaloihin kuuluu mm. graafisen viestinnän, liikkuvan kuvan, multimedian, tapahtumatuotannon, tuotantotalouden, valaisun, valokuvatuotannon ja äänen opinnot, joista löytyy helposti osatutkintonimikkeitä. Kuten kuvausassistentti, editointiassistentti, jälkikäsittelijä, äänitysassistentti ja tuotantoassistentti.

Valokuvakoulutus uudistuu

Valokuvaus liiketoimintana on pienyrittäjävaltaista. Valokuva-ala on siis verkostoitunut pienyrityksiin ja tuottaa yhä enemmän kuva-aineistoa verkkomedia, multimedian ja mobiilimedian tarpeisiin.Valokuvatuotannon osatutkinto voisi valmistaa valokuvatuotannon assistentteja. Valokuvausprosessin hallintaan ja tekniikkaan valmistaa valokuvatuotannon suuntautumisopinnot. Valokuva-assistentti sopisi valokuvauksen osatutkintonimikkeeksi.

Laadukkaalla kuvalla on kysyntää. Vaikka digitaalikuvasta on tullut jo kotikuvaajillekin suositumpaa, kuin perinteisestä filmikuvauksesta, ei näppäilykuvat kelpaa laadukkaisiin viestimiin, kuin poikkeustapauksessa. Tämä tekee valokuva-alan koulutuksen saaneesta työvoimasta entistä kysytympää. Suurlaboratoriot ovat muuttuneet yli maan verkostuneiksi minilaboratorioiksi. Kuvanvalmistaja sopisi valokuvan jälkituotannon osatutkintonimikkeeksi.

Ammattioppilaitoksissa valokuvauksen opetuksella on pitkät perinteet aina 1960-luvun lopulta, jolloin alkoi valokuvalaborantin koulutus valokuvatuotannon tarpeisiin Keskuspuiston ammattiopistossa. Viestinnän ja valokuvauksen tekniikassa tapahtuneet muutokset ovat väistämättömästi vaikuttaneet myös koulutukseen. Valokuvalaborantin koulutus muuttui 1990-luvun puolivälissä kuvankäsittelijän perustutkinnoksi. Kuvankäsittelijän koulutus yhdistettiin av-viestinnän perustutkinnon valokuvatuotannon suuntautumisopintoihin. Kuvankäsittelijät ovat valokuvatuotannon ammattilaisia, joiden kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut uuden teknologian myötä. Uudessa tutkintorakenteessa kuvankäsittelijä voisi olla yksi av-alan osatutkinnoista.

Millaista koulutusta tarvitaan av-alalle?

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa ollaan nyt uusimassa. Pitäisikö ammatillisten opintojen tavoitteena olla yksilön intressit, vai työelämän tarpeet? Pitäisikö opiskelun lähteä harrastuksesta vai ammatin prosessien hallinnasta?

Opetusministeriön mukaan tutkinnon rakenteen tulisi pohjata työelämän prosesseihin. Av-alalla tutkinnon perusteet on usein jaksotettu opetusta varten ilmaisuun, työhön ja tekniikkaan. Ammattiosaamisen näytöissä tämä rakenne tuottaa työelämän prosesseissa päällekkäisyyttä, sillä ilmaisu, työ ja tekniikka sisältyy kaikkiin ammatin osa-alueisiin.

Tutkinto pitäisi voida suorittaa myös osatutkintoina. Käytännossä tutkinnon suorittajat sijoittuvat esimerkiksi kuvausassistentin, valokuvatuotanto-assistentin, äänitysassistentin, multimedia-assistentin ja piirustusassistentin tehtäviin. Millainen pitäisi tutkinnon rakenteen olla, jotta tutkinto vastaisi työelämän rakenteita ja yksilön tarpeita?

Kerro mielipiteesi tutkinnon uudistuksesta, niin kehitetään tutkintoa yhdessä ja pannaan rakentavat ideat eteenpäin!