Kilpailu huippuosaajista

Ammattioppilaitoksen tavoite on kouluttaa ammatillisia huippuosaajia. Tämä on hyvä mainoslause, mutta onko se realistinen? Av-ala on ammattioppilaitosten hakijamäärissä ollut suosituin ala. Kaikki edellytykset siis on, että ammattioppilaitoksessa syntyisi alalle huippuosaajia. Huippuammattilaisten koulutuksessa erityisesti mentorointi nousee monella tasolla keskeiselle sijalle.

Kun keittokirja ei korvaa pitsakokkia

… kynä ja lehtiö käsissään, he kirjasivat jokaisen yksityiskohdan. Loput henkilökunnasta, kymmenisen ihmistä, kerääntyivät ympärilleni ja tarkkailivat edistymistäni hiljaisuuden vallitessa. Eräs heistä laski oliivien määrän ja mittasi jopa niiden väliset etäisyydet. He eivät näyttäneet ymmärtävän luovuuden merkitystä. Yksi valmistamistani pitsoista valittiin huolellisesti ja vietiin ulos keittiöstä. Kohta jouduin jonkinlaisen tribunaalin eteen. Minua yritettiin rauhoitella, mutta turhaan. Vanhimmalla kolmesta tuomarista oli ranteessaan Rolex ja kädessään savuke. Hänellä oli kyynisen tietävä ilme, kuin itämainen Humbrey Bogart. Mutta hetken kuluttua hänen kasvoilleen levisi vapautunut hymy ja hän antoi minulle urani mahtavimman palautteen “Tällaisen taikinan pystyy valmistamaan vain erittäin ammattitaitoinen kokki”.

Näin kertoo italialainen pitsakokki Ermanno Furlanis (2001), joka joutui elämänsä vaativimpaan mentorin tehtävään ja jatkaa:

Heillä oli kirjasto, jossa oli tuhansittain kirjallisuutta keittotaidosta. Minulle tuotiin aineistoa, jota heillä oli pitsan valmistuksesta, jotta näkisin, että he olivat jo tutustuneet aiheeseen. Päivässä minun odotettiin valmistavan vain 10 – 20 pitsaa. Eikä siihen kulunut kuin pari tuntia. Oppilaani tekivät tarkkoja muistiinpanoja kaikkein vähäpätöisemmästäkin yksityiskohdasta. Vähitellen he alkoivat tekemään työtä itsekin oppien tekniikkani hämmästyttävän nopeasti. Näiden poikien kyvyssä oppia toisilta näin selityksen Kaukoidän talousihmeeseen.

Parhaatkaan keittokirjat eivät korvanneet sitä hiljaista tietoa, jota Ermannolla oli. Korean mestarikokit eivät pystyneet tarkempienkaan reseptien mukaan valmistamaan pitsoja maan johtajan Kim Jong-ilin vaativaan makuun. Vasta Italiasta tuotu pitsakokki pystyi näyttämään kuinka oikea pitsa syntyy. Nämä tapahtumat 1990-luvun lopulla Pohjois-Koreassa osoittavat kuinka keittokirja ei riittänyt ammattitaidon siirtoon, vaan tarvittiin mentori. Pohjois-Koreassa mentorointi koettiin niin tärkeäksi menetelmäksi, että kaikki keinot käytettiin rekrytoimiseen. Mentoreita jopa kidnapattiin eri maista mm. kieltenopettajiksi (Takayama & Thomas 2006).

Valokuva-alan koulutuksen muutos

Mentorointi ammatillisessa koulutuksessa