Aika näyttää

Kilpailu huippuosaajista

2011-04-27T03:32:00.000-07:00

Ammattioppilaitoksen tavoite on kouluttaa ammatillisia huippuosaajia. Tämä on hyvä mainoslause, mutta onko se realistinen? Av-ala on ammattioppilaitosten hakijamäärissä ollut suosituin ala. Kaikki edellytykset siis on, että ammattioppilaitoksessa syntyisi alalle huippuosaajia. Huippuammattilaisten koulutuksessa erityisesti mentorointi nousee monella tasolla keskeiselle sijalle.

Kun keittokirja ei korvaa pitsakokkia

… kynä ja lehtiö käsissään, he kirjasivat jokaisen yksityiskohdan. Loput henkilökunnasta, kymmenisen ihmistä, kerääntyivät ympärilleni ja tarkkailivat edistymistäni hiljaisuuden vallitessa. Eräs heistä laski oliivien määrän ja mittasi jopa niiden väliset etäisyydet. He eivät näyttäneet ymmärtävän luovuuden merkitystä. Yksi valmistamistani pitsoista valittiin huolellisesti ja vietiin ulos keittiöstä. Kohta jouduin jonkinlaisen tribunaalin eteen. Minua yritettiin rauhoitella, mutta turhaan. Vanhimmalla kolmesta tuomarista oli ranteessaan Rolex ja kädessään savuke. Hänellä oli kyynisen tietävä ilme, kuin itämainen Humbrey Bogart. Mutta hetken kuluttua hänen kasvoilleen levisi vapautunut hymy ja hän antoi minulle urani mahtavimman palautteen “Tällaisen taikinan pystyy valmistamaan vain erittäin ammattitaitoinen kokki”.

Näin kertoo italialainen pitsakokki Ermanno Furlanis (2001), joka joutui elämänsä vaativimpaan mentorin tehtävään ja jatkaa:

Heillä oli kirjasto, jossa oli tuhansittain kirjallisuutta keittotaidosta. Minulle tuotiin aineistoa, jota heillä oli pitsan valmistuksesta, jotta näkisin, että he olivat jo tutustuneet aiheeseen. Päivässä minun odotettiin valmistavan vain 10 – 20 pitsaa. Eikä siihen kulunut kuin pari tuntia. Oppilaani tekivät tarkkoja muistiinpanoja kaikkein vähäpätöisemmästäkin yksityiskohdasta. Vähitellen he alkoivat tekemään työtä itsekin oppien tekniikkani hämmästyttävän nopeasti. Näiden poikien kyvyssä oppia toisilta näin selityksen Kaukoidän talousihmeeseen.

Parhaatkaan keittokirjat eivät korvanneet sitä hiljaista tietoa, jota Ermannolla oli. Korean mestarikokit eivät pystyneet tarkempienkaan reseptien mukaan valmistamaan pitsoja maan johtajan Kim Jong-ilin vaativaan makuun. Vasta Italiasta tuotu pitsakokki pystyi näyttämään kuinka oikea pitsa syntyy. Nämä tapahtumat 1990-luvun lopulla Pohjois-Koreassa osoittavat kuinka keittokirja ei riittänyt ammattitaidon siirtoon, vaan tarvittiin mentori. Pohjois-Koreassa mentorointi koettiin niin tärkeäksi menetelmäksi, että kaikki keinot käytettiin rekrytoimiseen. Mentoreita jopa kidnapattiin eri maista mm. kieltenopettajiksi (Takayama & Thomas 2006).

Valokuva-alan koulutuksen muutos

Mentorointi ammatillisessa koulutuksessa

Haluatko opiskella kuvankäsittelyä ja kuvanvalmistusta?

2009-11-13T12:14:00.000-08:00

Yhteisvalinnassa Valokuvatuotannon valinneet saattavat syksyllä pettyä, kun av-viestinnän tutkintoon ei enää kuulukaan Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus kuten vielä nyt.

Valokuvatuotanto, Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus ovat muodostaneet työelämän mallin mukaan rakennetun opinto kokonaisuuden. Itseasiassa ainoa kokonaisuus, joka on täyttänyt tutkinnon uudistukselle asetetut tavoitteet työelämälähtöisestä rakenteesta, johon on helppo integroida yritysosaamista esimerkiksi harjoitusyritystoiminnan muodossa ja joka soveltuu hyvin myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Lue: Av-toimikunnan blogi: Tutkinnot uudistuu.

Kuvankäsittely ja kuvanvalmistus poistettu tutkinnosta

Mitä osatutkintoja av-alalle?

2009-02-18T12:37:00.000-08:00

Opetusministeri Sari Sarkomaa antoi talvella 2008 ohjeet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamiseksi. Siinä korostettiin ammatillisen koulutuksen ja ammattitutkintojen työelämälähtösyyttä. Ammatillisen koulutuksen rakenteen tulisi vastata työelämän rakenteita uusina osatutkintoina. Ammattiopisto Lappia teki keväällä 2008 Viestintä 2020 - Audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointi -selvityksen.

Selvityksen mukaan verkko-osaamisen hallinta korostuuu koko av-alalla. Valokuvauksessa uutiskuvaaminen laajentuu myös liikkuvan kuvan tallentamiseen. Valokuvaa pitää osata tuottaa niin videoon, verkkoon kuin painoon. Tarvitaan suunnittelutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja asennetta työn tekemistä kohtaan. Työntekijältä vaaditaan niin yhteiskunnallista yleissivistystä, kun alaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Verkkoviestinnän taitoja tarvitaan yhä enemmän. Tekninen osaaminen korostuu yhdistettynä taiteellisuuteen. Työ vaatii väriopin hallintaa, sommittelutaitoa ja näkemystä tekniikan ohella. Liiketaloudellista osaamista edellyttää taloudelliset työtavat, aikataulutukset ja oman työn hinnoittelu.

Uudistettavassa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa painopiste on av-alan tuotannossa. Koulutusohjelman suuntautumisaloja ei ole vielä määrätty. Nykyisiin suuntautumisaloihin kuuluu mm. graafisen viestinnän, liikkuvan kuvan, multimedian, tapahtumatuotannon, tuotantotalouden, valaisun, valokuvatuotannon ja äänen opinnot, joista löytyy helposti osatutkintonimikkeitä. Kuten kuvausassistentti, editointiassistentti, jälkikäsittelijä, äänitysassistentti ja tuotantoassistentti.

Valokuvakoulutus uudistuu

Valokuvaus liiketoimintana on pienyrittäjävaltaista. Valokuva-ala on siis verkostoitunut pienyrityksiin ja tuottaa yhä enemmän kuva-aineistoa verkkomedia, multimedian ja mobiilimedian tarpeisiin.Valokuvatuotannon osatutkinto voisi valmistaa valokuvatuotannon assistentteja. Valokuvausprosessin hallintaan ja tekniikkaan valmistaa valokuvatuotannon suuntautumisopinnot. Valokuva-assistentti sopisi valokuvauksen osatutkintonimikkeeksi.

Laadukkaalla kuvalla on kysyntää. Vaikka digitaalikuvasta on tullut jo kotikuvaajillekin suositumpaa, kuin perinteisestä filmikuvauksesta, ei näppäilykuvat kelpaa laadukkaisiin viestimiin, kuin poikkeustapauksessa. Tämä tekee valokuva-alan koulutuksen saaneesta työvoimasta entistä kysytympää. Suurlaboratoriot ovat muuttuneet yli maan verkostuneiksi minilaboratorioiksi. Kuvanvalmistaja sopisi valokuvan jälkituotannon osatutkintonimikkeeksi.

Ammattioppilaitoksissa valokuvauksen opetuksella on pitkät perinteet aina 1960-luvun lopulta, jolloin alkoi valokuvalaborantin koulutus valokuvatuotannon tarpeisiin Keskuspuiston ammattiopistossa. Viestinnän ja valokuvauksen tekniikassa tapahtuneet muutokset ovat väistämättömästi vaikuttaneet myös koulutukseen. Valokuvalaborantin koulutus muuttui 1990-luvun puolivälissä kuvankäsittelijän perustutkinnoksi. Kuvankäsittelijän koulutus yhdistettiin av-viestinnän perustutkinnon valokuvatuotannon suuntautumisopintoihin. Kuvankäsittelijät ovat valokuvatuotannon ammattilaisia, joiden kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut uuden teknologian myötä. Uudessa tutkintorakenteessa kuvankäsittelijä voisi olla yksi av-alan osatutkinnoista.

Millaista koulutusta tarvitaan av-alalle?

2009-02-07T10:26:00.000-08:00

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa ollaan nyt uusimassa. Pitäisikö ammatillisten opintojen tavoitteena olla yksilön intressit, vai työelämän tarpeet? Pitäisikö opiskelun lähteä harrastuksesta vai ammatin prosessien hallinnasta?

Opetusministeriön mukaan tutkinnon rakenteen tulisi pohjata työelämän prosesseihin. Av-alalla tutkinnon perusteet on usein jaksotettu opetusta varten ilmaisuun, työhön ja tekniikkaan. Ammattiosaamisen näytöissä tämä rakenne tuottaa työelämän prosesseissa päällekkäisyyttä, sillä ilmaisu, työ ja tekniikka sisältyy kaikkiin ammatin osa-alueisiin.

Tutkinto pitäisi voida suorittaa myös osatutkintoina. Käytännossä tutkinnon suorittajat sijoittuvat esimerkiksi kuvausassistentin, valokuvatuotanto-assistentin, äänitysassistentin, multimedia-assistentin ja piirustusassistentin tehtäviin. Millainen pitäisi tutkinnon rakenteen olla, jotta tutkinto vastaisi työelämän rakenteita ja yksilön tarpeita?

Kerro mielipiteesi tutkinnon uudistuksesta, niin kehitetään tutkintoa yhdessä ja pannaan rakentavat ideat eteenpäin!

Erityisoppijasta huippuosaajaksi

2007-11-06T07:31:00.000-08:00

Globaaliin markkinatalouteen liittyy kilpailu huippuosaajista. Ammattitaidosta ja käytännön osaajista on tullut kilpailuvaltti. Opiskelijat, jotka peruskoulussa menestyivät käytännön aineissa paremmin kuin teoriassa ovat nyt kysyttyä työvoimaa. Entiset peruskoulun erityisoppijat ovatkin huomanneet, että käytännön osaajista on pulaa. Nokiakin on ilmoittanut siirtävänsä tuotantoaan Kiinaan käytännön osaajien puutteessa.

Kilpailuvalttinamme oleva ammattiosaamisen hiljainen tieto on vaarassa kadota maastamme työpaikkojen mukana. Ilman ammatillista koulutusta ei tarvittavaa ammattitaitoa kuitenkaan synny. Koulutuksen haasteena onkin ammattiosaamisen siirtäminen uudelle ikäluokalle ja maamme kilpailukyvyn säilyminen. Työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan ammattitaidon siirtyminen. Erityisoppijoiden inkluusio varmistaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia 2000-luvun huippuosaajan ammattitaito.

Ammattiosaamisen näytöt kehitettiin 1999 alkaneissa pilotti projekteissa. Kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia. Uudistus on tuonut kaksi suurta haastetta: kuinka varmistetaan erilaisten oppijain riittävä tuki ja kaikkien opiskelijain tasapuolinen arviointi. Miten arvioidaan ilman stigmaa. Kuinka rakennetaan yhtenäiset arviointi standardit, jotka sopivat yhtälailla koko ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Kuinka rakennetaan arviointiasteikko, jonka kaikki osapuolet hallitsevat.

Arvioinnin kohteena ei saisi olla opiskelija, vaan työ jota hän tekee. Sen pitäisi merkitä tasa-arvoa kaikille riippumatta opiskelijan vajavaisuuksista. Ammattiosaamisen vaatimukset tulee työelämästä. Tämä merkitsee, että myös arviointikriteerit pitää ottaa työelämästä. Työelämän näytöt antavat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden näyttää oman ammattitaitonsa osaamisen. Samalla ne merkitsevät koulutuksen laadun varmistusta. Aika näyttää, varmistaako ammattiosaamisen näytöt ja erityisoppijoiden inkluusio Suomelle paalupaikan kilpailussa globaaleista huippuosaajista.

Aika Näyttää!

The Time Will Prove! – Evaluation of Vocational Skills in Inclusion and Demonstrations

2007-11-06T07:29:00.000-08:00

There is a competition of top professionals in the global market economy. Skill and practical knowledge is now an asset. Students who were at school better in practical skills than in academic subjects are in demand on labour market. Former special learners from primary school have found that there is a shortage of highly skilled workers. Nokia has made a recent notice of transferring its production to China in lack of specialist labour force in Finland. The secret of Finnish is success in new technology has been highly skilled professional labour.

The tactic knowledge of our professionals is now in danger to disappear with the workplaces. Increasing demand of skilled labour cannot be filled without vocational training. The challenges of vocational training are the transfer of professional skills to the new generation and preserve competitiveness of our country. In the work training and skills demonstrations are answers to transfer of the skills. The inclusion of special learners gives everybody equal opportunity to gain top skills needed in 21st century.

Vocational skills demonstrations were developed in pilot programmes organized by National Board of Education in Finland. The experiences proved the success. The new reform had two great challenges: how to give needed support for special learners and how to guarantee equal and just assessment for all students. How to avoid stigma. How to create of universal assessment standards for the needs of vocational training.

The subject of estimating professional skills should not be the student but the quality work he or she is performing. It should mean equality for all students without any stigma. The demands of vocational skills are placed by workplaces. This means, that the criteria’s of vocational skills demonstrations are referred in working standards. This means also a quality reference for vocational training. The time will prove whether vocational skills demonstrations and inclusion of special learners will give Finland a first row in competition for global top professionals.