tiistai 6. marraskuuta 2007

Erityisoppijasta huippuosaajaksi

Globaaliin markkinatalouteen liittyy kilpailu huippuosaajista. Ammattitaidosta ja käytännön osaajista on tullut kilpailuvaltti. Opiskelijat, jotka peruskoulussa menestyivät käytännön aineissa paremmin kuin teoriassa ovat nyt kysyttyä työvoimaa. Entiset peruskoulun erityisoppijat ovatkin huomanneet, että käytännön osaajista on pulaa. Nokiakin on ilmoittanut siirtävänsä tuotantoaan Kiinaan käytännön osaajien puutteessa.

Kilpailuvalttinamme oleva ammattiosaamisen hiljainen tieto on vaarassa kadota maastamme työpaikkojen mukana. Ilman ammatillista koulutusta ei tarvittavaa ammattitaitoa kuitenkaan synny. Koulutuksen haasteena onkin ammattiosaamisen siirtäminen uudelle ikäluokalle ja maamme kilpailukyvyn säilyminen. Työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan ammattitaidon siirtyminen. Erityisoppijoiden inkluusio varmistaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet hankkia 2000-luvun huippuosaajan ammattitaito.

Ammattiosaamisen näytöt kehitettiin 1999 alkaneissa pilotti projekteissa. Kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia. Uudistus on tuonut kaksi suurta haastetta: kuinka varmistetaan erilaisten oppijain riittävä tuki ja kaikkien opiskelijain tasapuolinen arviointi. Miten arvioidaan ilman stigmaa. Kuinka rakennetaan yhtenäiset arviointi standardit, jotka sopivat yhtälailla koko ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Kuinka rakennetaan arviointiasteikko, jonka kaikki osapuolet hallitsevat.

Arvioinnin kohteena ei saisi olla opiskelija, vaan työ jota hän tekee. Sen pitäisi merkitä tasa-arvoa kaikille riippumatta opiskelijan vajavaisuuksista. Ammattiosaamisen vaatimukset tulee työelämästä. Tämä merkitsee, että myös arviointikriteerit pitää ottaa työelämästä. Työelämän näytöt antavat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden näyttää oman ammattitaitonsa osaamisen. Samalla ne merkitsevät koulutuksen laadun varmistusta. Aika näyttää, varmistaako ammattiosaamisen näytöt ja erityisoppijoiden inkluusio Suomelle paalupaikan kilpailussa globaaleista huippuosaajista.

Aika Näyttää!

1 kommentti:

Ammattikoulutuksen inluusio Euroopassa kirjoitti...

Suomessa on päätetty seurata eurooppalaista suositusta erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden inkluusiosta normaaliin koulujärjestelmään. Norjassa inkluusio on jo pääosin toteutettu. Tämä on tuonut oppilaitokset uusien haasteiden eteen. Ongelmana ei ole ainoastaan, että ketään ei syrjitä vamman tai poikkeavuuden myötä, vaan kuinka taataan kaikille parhaat edellytykset oppia uudessa moniarvoisessa ympäristössä. Uusi kasvatusajattelu lähtee siitä, että jokainen opiskelija on erilainen. Jokaiselle opetus pitää järjestää niin, että hänellä on parhaat mahdollisuudet saavuttaa samat tavoitteet kuin muutkin opiskelijat.

Vaikka Suomen hallitus on päättänyt kouluttaa 500 uutta erityisopettajaa peruskouluihin ja lisää ammatillisia erityisopettajia, heidän toimenkuvansa ja työehtonsa ovat epäselviä. Itse asiassa erityisopettajan palkkaehtoja on Suomessa huononnettu mikä tuntuu täysin käsittämättömältä tilanteessa, jossa erityisopiskelijoiden määrä lisääntyy ja vaativa työ tarvitsee työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. Koulutuksellista tasa-arvoa ei saavuteta sijoittamalla kaikki erilaiset oppijat samaan kouluun. Palokuntamentaliteetti vaihtuvine epäpätevine koulunkäyntiavustajineen ei auta luomaan sitä vakautta, jota inkluusiolta vaaditaan. Tarvitaan kestävät järjestelyt ja riittävä tuki luokkahuoneisiin. Sen sijaan, että ryhmäkokoa olisi pienennetty, kyläkouluja on lakkautettu, ammattikouluja ydistetty ja ryhmäkokoa suurennettu. Jos riittävää tukea ei saada luokkiin, joissa on erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita tuloksena on entistä pahempi tilanne. Inkluusion ansiosta on mahdollisuus saada resursseja, jota luokassa muuten ei normaalisti ole. Opetushallituksen suositusten mukaan luokan oppilasmäärä ei saisi ylittää kahta kymmentä. Keskustelin asiasta lähikoululumme opettajan kanssa. Hän kertoi, että koulun luokkakokoa ei ole pienennety, vaikka luokassa on oppilaita, joilla on HOJKS. Vain yhdessä luokassa on 18, sillä siellä on näkövammainen oppilas.