lauantai 7. helmikuuta 2009

Millaista koulutusta tarvitaan av-alalle?

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa ollaan nyt uusimassa. Pitäisikö ammatillisten opintojen tavoitteena olla yksilön intressit, vai työelämän tarpeet? Pitäisikö opiskelun lähteä harrastuksesta vai ammatin prosessien hallinnasta?

Opetusministeriön mukaan tutkinnon rakenteen tulisi pohjata työelämän prosesseihin. Av-alalla tutkinnon perusteet on usein jaksotettu opetusta varten ilmaisuun, työhön ja tekniikkaan. Ammattiosaamisen näytöissä tämä rakenne tuottaa työelämän prosesseissa päällekkäisyyttä, sillä ilmaisu, työ ja tekniikka sisältyy kaikkiin ammatin osa-alueisiin.

Tutkinto pitäisi voida suorittaa myös osatutkintoina. Käytännossä tutkinnon suorittajat sijoittuvat esimerkiksi kuvausassistentin, valokuvatuotanto-assistentin, äänitysassistentin, multimedia-assistentin ja piirustusassistentin tehtäviin. Millainen pitäisi tutkinnon rakenteen olla, jotta tutkinto vastaisi työelämän rakenteita ja yksilön tarpeita?

Kerro mielipiteesi tutkinnon uudistuksesta, niin kehitetään tutkintoa yhdessä ja pannaan rakentavat ideat eteenpäin!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Opetussuunnitelman muutos lähtee tarpeesta. Muutos ilman tarkoitusta on turha. Kannattaa säilyttää se, mikä on hyvää vanhassa rakenteessa. Käytännössä toimivuutensa on osoittautunut valokuvatuotannon kokonaisuus - niin olen ymmärtänyt tästäkin keskustelusta.

Valokuvatuotantoa on turha muuttaa valokuvaajan koulutusohjelmaksi, sillä se löytyy jo kuvallisen ilmaisun tutkinnosta. Valokuvatuotanto on laajempi, kuin valokuvaajan koulutus ja tuottaa hyvin työllistettyjä tekniikan taitavia assistentteja valokuvatuotannon laajalle kentälle.

Av-alan tutkinnon opintojen tulisi toisella asteella olla työelämän tarpeista lähteviä. Tutkinto valmistaa media-assistentin tehtäviin. Käytännossä tutkinnon suorittajat sijoittuvat esimerkiksi kuvausassistentin, valokuva-assistentin, kuvankäsittelijän, kuvanvalmistajan, äänitysassistentin, multimedia-assistentin, tapahtumatuotantoassistentin ja piirustusassistentin tehtäviin. Opiskelun tulisi olla tehtäväkuvan mukaan suoritus- ja tekemispainotteisia, jossa oppimisen tavoitteet ovat prosessityössä.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä Torniossa ollaan tätäkin mallia käsitelty, mutta se herätti kriittistä keskustelua. Syynä tähän on se, että työprosessin saattaminen loppuun vaatii noiden kaikkien tutkinnon osien suorittamista samasta osaamisalasta. Esimerkiksi elävän kuvan teoksen (vaikka lyhytelokuva) saaminen valmiiksi jakeluun edellyttäisi, että meillä tarjotaan nuo kaikki neljä tutkinnonosaa. Voidaanko valita /tarjota esimerkiksi editoinnin tutkinnonosa, jos ei ole mitään editoitavaa? Editointia ennen pitäisi käsikirjoittaa, kuvata jne. Tämä rajoittaa valintaa, jos haluaisimme tarjota oppilaitoksessa laajemman paletin. Lisäksi tuosta mallista on jäänyt tapahtumatuotanto kokonaan pois?

Anonyymi kirjoitti...

Voi olla, että prosessimalli rajoittaa oppilaitoksenne opetustarjontaa. Valtakunnallista opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan tehdä oppilaitoksen tarpeista, vaan opetusministeri Sari Sarkomaan selkeänä tavoitteena on ollut täyttää työelämän tarpeet. Näihin kuuluu mm. osatutkinnot, ammatillinen erityisopetus, ammattiosaamisen näytöt, ammattitutkinnot ja työssäoppiminen.

Valokuvatuotannon koulutus ei tähtää valokuvailmaisun koulutukseen, kuten kuvallisen ilmaisun tutkinnossa. Tavoitteena ei ole kouluttaa valokuvaajia vaan assistentteja valokuvatuotannon tehtäviin. Av-viestinnän koulutus painottuu tekniikkaan toisin kuin Kuvallisen ilmaisun koulutus. Av-viestinnän tutkinto on selkeä vaihtoehto oppilaitokselle mm. silloin kuin opetusresurssit eivät kohdistu ilmaisuun vaan tekniikkaan.

Av-viestinnän koulutuksessa on hyvä olla myös taideaineita, mutta tutkinto ei todellakaan kouluta taiteilijoita. Madonnakin tarvitsee vain yhden taiteilijan, mutta parisataa tapahtumatuotanto assistenttia.

Anonyymi kirjoitti...

Tapahtumatekniikka monipuolistuu eikä ääni ja valo yksin riitä. Tarvitaan pyron ja tehosteiden hallintaa, videoprojisointeja ja kuvalliset etäyhteydet. Alan osaaja tarvitsee viestintätaitoja. Kirjallinen ilmaisu, suomenkielen taito ja englanti ovat yhä tärkeämpiä vuorovaikutustilanteissa. Työelämäkäytännöt pitää olla sujuvia.

Pitää hallita työajat, käyttäytymissäännöt, vuorovaikutustaidot eri tilanteissa, olla valmis oppimaan uutta. Tarvitaan ryhmätyötaidot, asennetta kompromisseihin, suvaitsevaisuutta, kommunikointia, yhteistyötä, ymmärrystä, avoimuutta eri näkemyksille. Pitää hallita työn dokumentointi, tiedostomassojen hallinta, arkistointi. Vielä tarvitaan esiintymistaitoja ja oman osaamisen markkinointi.

Anonyymi kirjoitti...

Hei kaikki,

Iltafotareilla oli eilen vierailulla valokuvaaja Marjo Tokkari joka esitteli töitään. Illan aikana juttelimme Marjon kanssa mainoskuvaajien tarpeista assistenttien osalta.

Marjon vakaa mielipide on että tarvitaan alalle ensisijaisesti taitavia kuvankäsittelijöitä ja toiseksi myös 3D taitajia.

tätä voisi tutkinnon uudistuksen ottaa huomioon.

Heltechin jatkokoulutussuunnittelussa voisi myös ottaa harkintaan opettaa 3D:tä kuvankäsittelijöille aikuiskoulutuksena.